"YKSIMIELINEN JA YHTENÄINEN OSLO"
Oslo on Pohjoismaiden vanhin pääkaupunki. Tarut väittävät kaupungin perustajaksi Harald Ankaran (Harald Hårdråde) ja perustamisvuodeksi 1050. Mutta arkeologisten lähteiden mukaan alueella oli jo ennen 1000-lukua kristillistä asutusta. Kaupungin 1000-vuotissyntymäpäivää vietettiin vuonna 2000.
Kaupungin nimen etymologia on hieman hämärän peitossa. Keskiaikaisella norjalla saatettiin kirjoittaa alasaksista saadun mallin mukaan Anslo tai Ásló; nimi Ósló esiintyy ensi kerran vuonna 1225. Nimi saatettiin kirjoittaa jopa Oploksi.
Pitkän tuhatvuotisen historiansa aikana Oslo on ollut niin ruotsalaisten kuin tanskalaisten hallinnoima, ja se on palanut usein. Vuoden 1624 tulipalon tuhot olivat niin mittavat, että kuningas Kristian IV perusti kaupungin uudelleen lähemmäksi hallinollista keskuspaikkaansa Akerhusin linnaa Oslonvuonon rannalla. Kaupunki sai nimekseen Christiania, myöhemmin Kristiania.
Yliopiston perustamisen jälkeen vuonna 1811 kaupunki alkoi kehittyä nykyisenlaiseksi keskukseksi. Vuonna 1814 liitto Tanskan kanssa päättyi ja Norjasta tuli osa Ruotsia ikään kuin hyvityksenä vuoden 1809 sodassa Venäjän suurruhtinaskunnalle menetetystä itäisestä maakunnasta Suomesta. Merkittävimmät hallinnolliset rakennukset, kuten parlamenttitalo ja kuninkaanlinna rakennettiin 1850-luvulla tai vähän sen jälkeen. Vähitellen väkiluku alkoi kasvaa ja se moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja yli kaksinkertaistui vielä 1900-luvulla. Norja itsenäistyi Ruotsista 17.5.1905, ja kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1925.
Tänä päivänä Oslo on Norjan suurin ja kansainvälisin kaupunki, jossa vanha ja moderni arkkitehtuuri sulautuvat saumattomaksi verkostoksi jokapäiväisessä urbaanissa elämässä. Se luo omalla tavallaan raikkaan elinvoimaisuuden tunnun niin kaupungin asukkaiden kuin vierailijoiden keskuudessa.
Kaupungin vaakunassa on vuodesta 1892 asti ollut pyhä Hallvard, joka oli paitsi Oslossa niin koko Itä-Norjassa arvostettu katolinen pyhimys. Kaupungin vaakuna ei ole heraldinen. Kuvassa Hallvard istuu kahden leijonahahmon symboloimalla valtaistuimella. Hän pitää toisessa kädessään hänet surmannutta kolmea nuolta, ja toisessa myllynkiveä, jonka avulla hänen kuoltuaan hänen ruumiinsa laskettiin Drammensvuonon pohjalle. Taivaalla loistaa neljä tähteä. Pyhimyksen jalkojen juuressa makaa naiseutta kuvaava alaston neitsyt, jonka hän yritti pelastaa siinä onnistumatta.
Vaakunan yläosassa on muurikruunu ja sen ympyrän kehällä kiertää latinankielinen teksti Unanimiter et Constanter Oslo, joka tarkoittaa melko vapaasti suomennettuna ”Yksimielinen ja yhtenäinen Oslo”. Nykyinen vaakunakuva on Børre Ulrichsenin ja Carsten Lienin vuonna 1924 Kristianian 300-vuotisjuhlan yhteydessä suunnittelema, ja se on aikaisempia vaakunakuvia huomattavasti tyylitellympi ja yksinkertaisempi.
Vaakuna on myös kaupungin virallisessa lipussa sinisellä pohjalla. Tänään Pyhä Hallvard on pakotettu leijonineen neitsyeineen kaikkineen kaupungin viemärilaitoksen katukaivojen kansiin.
Oslossa on 15 kaupunginosaa (delbydeler) sekä niiden lisäksi Keskusta (Sentrum) ja Marka (Oslomarka). Oslomarka kattaa kaupungin metsäalueet. Vastaavasti ne jaetaan omannimisiin kaupunkialueisiin - voisi kai puhua "kaupunginosan osista" (bydeler) - ja paikannimiin. Oslon kaupunginosat ovat itse asiassa hallintoalueita ja ne ovat
- Vestre Aker (Länsi-Aker)
- Nodre Aker (Pohjois-Aker)
- Grorud
- Stovner
- Ullern
- Frogner
- St. Hanshaugen
- Sagene
- Grünerløkka
- Bjerke
- Alna
- Sentrum (Keskusta)
- Gamle Oslo (Vanha Oslo)
- Nordstrand (Pohjoisranta)
- Østersjø (Itäinen meri)
- Søndre Nordstrand (Eteläinen Pohjoisranta).
1.1.2024 väestötietojen mukaan Oslossa asui 717 710 asukasta, ja vuoden 2009 tilastojen mukaan heistä 29,9 % oli maahanmuuttajia tai ulkomaalaistaustaisia. Norjan lääneistä (fylker) yksi on nimeltään Oslo.
Kuva 1: Commons Wikipedia "Oslo Newer Montage 2013" (CC BY-SA 3.3)
Kuvat 2 - 3: Wikipedia.no (Public domain)
Kuva 4: Localhistoriewiki.no "Oslos bydeler fra 2004" (Public domain)
Kommentit