KAUPUNGINOSAT: OSLO SENTRUM (Vaterland, Kvadraturen ja Vika)

Teksti ja kuvat (ellei toisin ole mainittu): Miika T. Meijer

KAUPUNKIKÄVELY 2

Kuva: Wikipedia (Public domain)

Mainittakoon tähän alkuun, että tekstiin on upotettu hyperlinkkeinä viittaukset joko käytettyihin lähteisiin tai Google mapsiin, jonka kautta voi kukin halutessaan tehdä "virtuaalimatkan" kaupungin kaduilla ja tutustua näin Oslon katukuvaan. Tutustuminen onnistuu parhaiten pöytäkoneella tai läppärillä hiirtä liikuttamalla. Mobiililaitteissa pääsee liikkumaan haluamaansa suuntaan näpäyttämällä sormella näyttöä. Hyperlinkit ovat väritykseltään vaaleanruskeita.

Kierros alkaa Storgatalta. Kadun ydinkeskustan puoleisessa alkupäässä on Folketeateret, joka on arkkitehtien Christian Morgenstiernen ja Arne Eiden suunnittelema rakennus.

Storgata 21 -23

Teatterin rakentaminen aloitettiin vuonna 1929 ja se valmistui kuusi vuotta myöhemmin 1935. Teatterin sisäänpääsy on kahden kadun puolella, Storgatan, joka on Oslon yksi pääkatuja sekä Youngstorget 2:n puolella, joka kuuluu Sankt Haushaugenin kaupungin alueeseen. Rakennuksen näyttämötaiteen huippuaika sijoittuu 1950-luvulle. 1960-luvulla se toimi lastenteatterina, ja Norjan kansallisooppera, Den Norske Opera og Ballett, oli rakennuksessa aina vuoteen 2008 asti, jolloin uusi ooppera Bjørvikassa valmistui.

Tänään rakennuksessa on yksityisteatteri (1 400 katsojapaikkaa), hotelli, ravintoloita ja yksittäisiä merkkiliikkeitä.





Folketeateretin sisätiloja

Kierrämme takaisin Storgatan suuntaan Youngstorgetin kautta Pløens gatelle ja käännymme Storgatan McDonaldsin kulmalta vasemmalle kohti Kirkekristeniä. Sieltä käännös oikealle, kunnes olemme Kirkegatalla. Oikealla puolella on Oslo Domkirke (Tuomiokirkko) ja edessä oikealla Stortorget (vanh. Stortorvet), jonka keskellä on Christian IV:n patsas. Christian siirsi kaupungin keskustan vuoden 1624 palon jälkeen rakennuttaen Akerhus festningin ja antoi kaupungille uuden nimen Christiania. Kuninkaan patsaan takana on on moderni punaisesta graniitista tehty suihkulähde, suunnittelijoina Anne-Marie Backer Mohrin ja Bjart Mohrin. Veistoksen nimi on Vann i sten (Vesi kivessä). Stortorget jää Stortorvetin, Kiekegatan, Grensenin ja Møllergatan rajaamalle alueelle.

Tuomiokirkon torni

Stortorget Kirkegatan ja Grensenin kulmalta

Christian IV

Stortorgetin vuonna 1985 järjestetyn kilpailun voittanut suihkulähde Vann i sten

Møllergalle, Grensenille ja Grubbegatalle jäävä ravintola Stortorvets Gjæstgiveri
on yksi Oslon vanhimpia rakennuksia

Kirkegatan ja Stortorvetin kulmassa on kahta kanaa ja kukkoa esittävä suihkulähde, Hønefontenen. Teos on vuodelta 1955 ja se on kuvanveistäjä Skule Vaksvikin (1927 - 2018) käsialaa. 


Hønefontenen

Tuomiokirkon takana on vanha basaari (Kirkekristen Basarene), jossa toimii
nykyään useita ravintoloita ja vaatekauppa Dronningens gatan puolella

Dronningens gatan "basaari"

Seuraavaksi lähdemme kulkemaan Sentrumia Karl Johans gatella. Katu on paraatikatu, jonka ympärille on keskittynyt useita tärkeitä hallintorakennuksia, erilaisia liikkeitä ja julkisia rakennuksia. Katu on nimetty Ruotsi - Norjan yhteisen kuninkaan Karl III Johanin (Ruotsin Kaarle XIV Juhana) mukaan. Katu kulkee suorassa linjassa kaakkoispuolella Egertorgetin läpi ja päättyy kuninkaanlinnaan ja sen puistoon. Katu on myös tärkeä kohtaamispaikka, kun kansa kokoontuu vuosittain 17. toukokuuta juhlimaan Norjan kansallispäivää.

Karl Johans gaten alkupää Oslo S:n pohjoissiipeä vastapäätä
Fred Olsens gaten kulmalta

Ydinkeskustan alueella Karl Johanin leikkaavat kadut ovat parlamenttitalolle (Stortinget) Skippergata, Dronningens gata, Kirkegata, länsi - itäsuunnassa Kongens gate - Møllergata, Nedre Slottsgate, Øvre Slottsgate ja Akersgate.

Kadun liikerakennuksia Egertorgetilla metroaseman kohdalla

Karl Johans gate kuninkaanlinnalle

Akergaten risteyksestä näkee suoraan edessä kuninkaanlinnan. Stortinget eli Suurkäräjät jää Akergaten eteläiselle eli vasemmalle puolelle. Emil Victor Langletin suunnittelema kansanedustuslaitoksen rakennus avattiin Karl Johanilla 5.3.1866.

Stortinget Karl Johans gaten kulmalta

Toinen Christopher Borchin
"Suurkäräjien leijonista" 

Lille Grensenin kulmassa paraatikadun koillis-itäpuolella on taidemaalarin ja kirjailijan Christian Krohgin (1852 - 1925) patsas. Hänen merkitykseksensä norjalaisen romantiikan ajan maalarina on tärkeä. Kroghin prostituutiota kuvaava romaani Albertine (1886) tuomittiin siveettömänä ja painetut kappaleet takavarikoitiin. Patsaan ovat veistäneet Asbjørk Borgfelt ja Per Hurum vuonna 1951.

Christian Krohg 

Seuraavaksi Karl Johanin leikkaavat ennen kuninkaanlinnan puistoa Rosenkaranz´ gateUniversitetsgata sekä Fredriks gate, joka on jo osa Kehä-1:stä (Ring I). Suurkäräjätalolta Kansallisteatteriin ulottuvaa puistoaluetta kutsutaan Eidsvoll plassiksi. Sen eteläpuolelle jäävä katu on Stortingsgata

Karl Johans gaten puiston puoleisella laidalla Eidsvolls plassilla Grand Hotellin edessä on Johan Sverdrupin patsas; Høyre-puolueen Sverdrup oli Norjan pääministeri 1880-luvulla. Hivenen matkaa tästä parlamentin edustalla seisoo kuningas Christian Fredrikin patsas, ja siitä vielä keskemmällä Stortingetin edessä on rintakuva Christian Michelsenistä, joka liberaalipuolueen pääministerinä sai Norja itsenäistymään Ruotsin vallasta vuonna 1905.

Parlamentin Stortingsgatan puoleisella Eidsvoll plassilla on Kjell Grette Christensenin veistämä parlamentin puhemiehen Carl Joachim Hambron (1885 - 1964) pastas.

Puhemiehen patsas on vuodelta 1995

Karl Johans gaten ja Rosenkranz´ gaten kulmaan sijoittuvat kaupungin 4 - 5-tähden hotellit, Karl Johan ja Grand Hotel, joista jälkimmäinen tunnetaan nobelpalkittujen majoituspaikkana heidän viettäessään edustusaikaansa kaupungissa.


Karl Johans gaten luksushotelleja

Eidsvoll plassin puiston keskellä on pieni vesiallas, suihkulähde, joka on talvisin jäädytetty luistelurata (Spikersuppa skøytebane). Sen toisessa päädyssä on valtiopäivämiehen Henrik Wergelandista Brynjulf Bergslien tekemä patsas.

Spikersuppa kesällä

Brynjulf Bergslien Henrik Wergeland

Fredriks gaten puoleisessa päädyssä on Kansallisteatteri (Nationaltheatret) ja sen edessä Stephan Sindigin (1846 - 1922) Henrik Ibsenin sekä Bjørstene Bjørsonin patsaat. Niitä lähellä Karl Johans gaten puoleisella sivustalla on Per Ungin veistämä Johan Halvorsenin patsas sekä orkesterimaja. Halvorsen vaikutti 1900-luvun alkupuolella keskeisenä näyttämömusiikin säveltäjänä.

Teatterin vieressä Stortigsgatalla on Norjan oikeistopuoleen Høyren rakennus. Teatterin takana on Kansallisteatterin puoleinen juna- ja metroasema (Nationaltheatret t-banestatjion).

Kansallisteatteri ja kaksi kirjallista suuruutta Bjørnstjene Bjørnson sekä Henrik Ibsen.
Patsaat on tehnyt Stephan Sindig

Høyres hus ja Henrik Ibsen

Näkymä Johanne Dybwads plassille, jossa on Nationaltheatretin puoleinen juna- ja metroasema

Maailmankuulun kirjailijan Henrik Ibsenin (1826 - 1906) oli tapana käydä elämänsä ehtoopuolella päivittäin kotoaan Albin gatelta luonaalla Grand Caféssa. Tasan keskipäivällä hän pysähtyi Domus Academican kohdalla, joka tunnettiin myös nimellä Urbygningen (Kellotalo), tarkistaakseen rakennuksessa olleesta kellosta oman taskunauriinsa aika.

Karl Johans gatelle sijoittuvat yliopiston rakennukset ovat Domus Academica, Universitetsplassen, johon kuuluvat Det juridiske fakultetet (Oikeutieteellinen tiedekunta), Domus Media (Tiedotusopillinen tiedekunta) ja Nordisk institutt for Sjørett (Pohjoismaisen merioikeuden laitos). Karl Johans gaten ja Fredriks gaten kulmassa on Domus Bibliotheca ja Institutt for offentlig rett (Julkisen oikeuden laitos). Etäämmällä Fredriks gaten ja Kristian IVs gaten kulmassa on Professorboligen on vanha professoreiden asuinrakennus.

Universitetsplassen

Yliopistokortteli (Kartadata (c) 2024 Google)

Karl Johans gate päättyy kuninkaanlinnan puistoon, jossa linnan edustalla on Karl III Johanin patsas, jonka on tehnyt vuonna 1875 Brynjulf Bergslien.

Karl III Johan kuninkaanlinnan aukiolla

Lopuksi teemme pienen kävelykierroksen Vikan ja Kvadraturen alueelle. Poistumme linnanpuistosta Henrik Ibsens gaten yli 7. juni-plassenille, jossa on kuningas Haakon VII:n patsas (Henrik Ibsens gate 4)  vuodelta 1972, tekijä on Nils Aas. Patsas seisoo Norjan ulkoministeriön (Norges utenriksdepartementet) edustalla. Tästä jatkamme matkaamme portaita alas Victoria Terrasselle ja Oslon musiikkitalolle (Oslo Konserthus). Johan Svendsens plassilla musiikkitalon edustalla on Harald Oredamin Jordmusikk ja Turid Angell Engin Heptakord. Itse talo on valmistunut vuonna 1977 Gösta Åberghin suunnittelemana.

Musiikkitalon vieressä on Vika Kino (Ruseløkkveien 14), merkittävä kulttuuripaikka sekin, sillä siellä järjestetään elo-syyskuun vaihteessa pidettävät elokuva- eli Oslo Pix -festivaalit Grünerløkkan Ringen Kinon ohella.

Kuningas Haakon VII

Norjan ulkoministeriö

Businesskorttelit Vikan puolella

Victoria Terrasse

Heptakord

Oslon musiikkitalo Munkedamsveien 14:ssa

Sen jälkeen käännymme Haakon VIIs gaten suuntaan ja tulemme Oslo Filharmonienin kortteliin. Kävelemme Haakon VIIs gaten loppuun ja käännymme Olav Vs plassilta oikealle. 

Oslo Filharmonien

Saavumme Dronnings Mauds gaten kulmalle, jonka suojatien ylitämme. Olemme nyt Nasjonalmuseetin (Kansallismuseo) kulmalla, jonka edessä on Nobels Fredssenter (Nobelin rauhankeskus ja -museo).

Kansallismuseon kulma

Nobelin rauhankeskus ja -museo

Jatkamme Rådhusplassenille, joka sijaitsee Piparvikan vesibussi- ja kalasataman vieressä ja Kaupungintalon (Rådhuset) edessä. Paikalla on vesilähde ja yksittäisiä patsaita, jotka on veistänyt Per Hurum ja Emil Lie.


Kaupungintalon aukion patsaita

Oslon kaupungintalo (Wikimedia CC-BY SA 4.0)

Yksityiskohtia Kaupungintalossa

Päätämme kävelykierroksen Fridtjof Nansens plassille, josta on yleisösisäänkäynti Kaupungintaloon. Rådhuset on otettu käyttöön vuonna 1952 ja sinne on ilmainen sisäänpääsy päivittäin klo 9 - 16. Nobelin rauhanpalkinto jaetaan vuosittain rakennuksessa ja siellä on mittava taidekokoelma.


Kaupungintalon sisäänkäynti ja suihkulähde
Fridtjof Nanssens plassilla

Dagfin Werenskioldin puuveistoksia muinaisskandinaavisesta tarustosta Kaupungintalon pihalla

Fridt. Nansens plassilta Roald Amundsens gatelle


Lähteet

Hauglid, Espen (2021): Oslo. En kunstguide, Forlaget Press, Oslo
flinkr.com
Wikimapia
Wikimedia
Wikipedian sivuja
Google maps, Oslo

Kommentit