KAUPUNGINOSAT: GRÜNERLØKKA
KAPUNKIKÄVELY 4
Tämän kertaisessa päivityksessä esitellään minulle rakkainta ja henkilökohtaisinta kaupunginosaa, asuinpaikkaani Grünerløkkaa. Laajemmassa mielessä nimellä voidaan tarkoittaa yhtä kaupungin 15 hallintopiiristä (Bydel Grünerløkka) kuin kaupunginosaa (strøk tai områd). Grünerløkka sijaitsee keskustan itäpuolella, ja virallisen nimen ohella sitä kutsutaan "katukielessä" pelkästään Løkkaksi. Se on keskeistä kantakaupunkiin kuuluvaa asuinaluetta, jonka rakennuskanta sijoittuu pääosin 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Kortteleihin on rakennettu myös modernimpia rakennuksia. Grünerløkka ja Sofienberg ovat valtaosiltaan rakennettu "savi-kivestä" (ns. myrbyen; tod. näk. seinä on tiiltä, joka on päällystetty betoni- tai jollain vastaavalla laastilla), josta suurin osa on säilynyt alkuperäisenä, mutta alueittain on myös viehättäviä puutalorivistöjä, esimerkiksi Rodenløkkassa.
1860-luvulla aluetta alettiin rakentaa kaupunginarkkitehdin suunnitelmien pohjalta mallikuvanaan varakkaiden Homansbyen Frognerissa. Koska Grünerløkka oli tarkoitettu virkamiehille ja käsityölläisille, se oli esikuvaansa huomattavasti vaatimattomampi. Perinteisesti Grünerløkka on ollut työväen kaupunginosa samalla tavalla kuin Helsingin. 1990-luvulta alkaen sinne on muuttanut keskiluokkaisempaa väkeä ja siitä on tullut etenkin hipstereiden suosimaa seutua.
Grünerløkka koostuu kahdeksasta suuremmasta kaupunginalueesta eli osakaupungin alueesta tai osasta (delbydeler):
- Länsi-Grünerløkka (Grünerløkka vest) ja Itä-Grünerløkka (Grünerløkka øst)
- Dælenenga
- Rodeløkka
- Tøyen (osa)
- Sinsen (osa)
- Sofienberg
- Hasle (osa)
- Løren (osa)
 |
| Grünerløkkan alue kartalla , "summittainen" rajaus (Google Maps) |
Maantieteellisesti Grünerløkka sijoittuu Torshovin pohjoispuolelle, luoteessa on Sagene, lännessä on Ila, etelässä ydinkeskustan Haussman, kaakossa Tøyen ja osa Sofienbergiä sekä idässä Dælenenenga.
Oslo on selkeästi kesäkaupunki. Sen lukuisat puistot, joista osa on kaupungin kokoon nähden varsin avaria, tuovat ja luovat paikallista ulkoilmatunnelmaa. Viheralueet ja kaupungin läpi virtaava joki Akerelva tekevät kaupungista erittäin viehättävän ja kauniin "luontokaupungin". Grünerløkkassa tällaisia laajempia puistoalueita ovat Olaf Ryes plass -pieni puistoaukio - jota ympäröi trendikkäät ravintolat ja baarit. Kesäisin se on suosittu auringonotto ja piknikpaikka. Sofienbergin puisto (Sofienbergparken) ja Kasvitieteellinen puutarha (Botnisk hagen), johon kuuluu myös Luonnontieteellisen museon (Naturhistorisk museum) rakennukset ja toimipisteet. Alueen kiistattomana solmupaikkana on Birkelunden, joka on eloisa puisto koko vuoden. Kesäisin ja sunnuntaisin siellä järjestetään erilaisia markkinoita, myyjäisiä ja muita tapahtumia.
 |
| Olaf Ryes plass. (Kotiarkisto) |
 |
| Tøyens gården Botnisk hagenissa on muinainen köyhäin- ja vaivaistalo 1680-luvulta. Nykyään rakennuksessa on muun muassa kahvila. (Kotiarkisto) |
VULKAN, KUBAPARKEN JA AKERELVAN ALUE
Laajat alueet Akerelva-jokea ovat selkeää puistoaluetta. Joen rannassa sijaitseva Vulkan on kehittynyt omintakeiseksi kulttuuri- ja ravintolakeskukseksi. Siellä sijaitsee myös Oslon kauppahalli (Mathallen Oslo), josta on saatavilla ja jossa on edustettuna monipuolisesti norjalaista ja kansainvälistä ruokaa ja ruokakulttuuria. Akerelvan rannalla on myös Blå - erittäin keskeinen oslolaisten ja maailmanmatkaajien keikka-/kohtauspaikka. Siellä järjestetään live-konsertteja, dj-iltoja ja taidenäyttelyitä (kesän 2025 keikkaohjelma norjaksi).
 |
| Taimenen kalastusta Akerelvassa. (Kotiarkisto) |
 | |
| (Kotiarkisto) |
 |
| Ravintolaelämää Blån terassilla. (Kotiarkisto) |
 |
| (Kotiarkisto) |
Kubaparken on Akerelvan rannalla Alexander Kiellands plassin ja Grünerløkkan välissä. Puistoalueena se on ollut vuodesta 1928 alkaen. Toukokuun 17. päivänä puistossa pidetään poliittisia puheita ja kokoonnutaan viettämään yhdessä vuotuista kansallispäivää. Puistossa järjestetään kulttuuritapahtumia, kuten elokuvaesityksiä, poliittisia ja yhteiskunnallisia mielenosoituksia, erilaisia urheilutapahtumia ja konsertteja.
 | ||
Kubaparken. Foto: Helge Hølføld (2010) CC BY-SA 3.0
|
 |
| Muuttokuormasta pudonnut... vai jokivarren kundien kosteiden hetkien yhteinen illanviettopaikka? (Kotiarkisto) |
Vanha silta- ja pajarakennus valmistui vuonna 1908, ja toimi aina vuoteen 1968 asti, jolloin rautavalimo (Vulkan Jernstørberi og mekaniske Verksted) lopetti toimintansa. Uudelleen kunnostettu rakennus on ollut vuodesta 2012 alkaen eri ruokakulttuureita edustavana keskuksena Mathallen Oslona.
 |
| Jens Vangin maalaus vuodelta 1914. Kuva: Fredrik Oftebro. (Norsk Teknisk Museum) |
 |
| Nykypäivän Vulkania. (Kotiarkisto) |
 |
| Oslon taidekorkeakoulu (Kunsthøgskolen i Oslo) on Seilduksgatalla. Se on arkkitehti P. H. Holtermannin suunnittelema vanha purjetehdas (Christiania Seilduksfabrik), joka aloitti toimintansa vuonna 1856 ja lopetti toimintansa vuonna 1960. Vuonna 1885 tehtaassa työskenteli 412 työllistä - joista enin osa oli naisia - 1,20 kruunun päiväpalkalla. |
GRÜNERLØKKA JA RODENLØKKA
Yksi Grünerløkkan tunnetuimmista kaduista on Thorvald Meyers gate, joka on alueen päävaltaväylä. Kadun varrella sijaitsee pieniä kivijalkapuoteja, kahviloita ja ravintoloita, jotka houkuttelevat niin paikallisia kuin turistejakin. Toinen tärkeä katu on Markveien, joka kulkee rinnakkain Thorvald Meyers gaten kanssa ja on tunnettu muodikkaista vaateliikkeistään ja käytetyn tavaran kaupoistaan. Vuodenaikojen keskeisinä markkina- ja muine tapahtumapäivinä katu täyttyy askeleista ja ajoittain massoittain liikuskelevista ihmisryhmistä.
 |
Thorvald Meyers gate. (Kotiarkisto) |
Rodeløkka on Grünerløkkan hiljaisempi ja monessa mielessä historiallisempi naapuri. Alue on tunnettu puisista taloistaan, joita on säilynyt 1800-luvulta lähtien. Tämä tekee siitä poikkeuksellisen kaupunginosan Oslossa, jossa suurin osa puurakennuksista on purettu. Rodeløkkan kapeat kadut, kuten Verksgata ja Rodeløkkaveien, henkivät vanhan ajan tunnelmaa ja tarjoavat rauhallisen vastakohdan Grünerløkan vilinälle.
Vanha panimotehdas Schous Bryggeri on nykyään olutravintola, jossa tarjoillaan kyseiseen juomaan soveltuvia aterioita. Vanhalla panimoalueella on myös lounasravintoloita, kuntosaleja ja yksityinen teatteri.
 |
Schous Bryggeri
kuuluu Rodenløkkaan ja sijaitsee Grünerløkkan "portilla" Thorvals
Meyers gaten ja Trondheimsveienin kulmassa. (Kotiarkisto) |
Grünerløkka ja Rodeløkka muodostavat yhdessä monimuotoisen ja elävän kaupunginosan, jossa kohtaavat historia, kulttuuri ja nykyaika. Siellä on mahdollista kokea Oslon urbaani syke, mutta myös vetäytyä rauhallisille kujille ja vehreisiin puistoihin. Alueen rikas katukuva, tapahtumatarjonta ja omaleimainen tunnelma tekevät siitä yhden Oslon kiinnostavimmista paikoista.
GENTRIFIKAATIO: MUUTOS, MAHDOLLISUUS, RISTIRIITA
Grünerløkkan nykyinen vetovoima ja viehätys eivät ole syntyneet tyhjästä. Alueen historiallinen kehitys työväenluokan kaupunginosasta trendikkääksi kulttuurikohteeksi on esimerkki gentrifikaatiosta, jossa aiemmin edullinen alue houkuttelee keskiluokkaa, ja hintojen noustessa alkuperäiset asukkaat joutuvat siirtymään muualle. Gentrifikaatio Grünerløkkan tapauksessa alkoi 1990-luvulla, kun taiteilijat, opiskelijat ja luovat ammattilaiset alkoivat muuttaa alueelle sen alhaisten vuokrien ja rouhean estetiikan vuoksi. Tämä toi alueelle uutta energiaa, kahviloita, taidegallerioita ja kulttuuritapahtumia. Se loi Grünerløkkan nykyisen identiteetin – mutta samalla nosti myös vuokrat ja kiinteistöjen hinnat.
Nykyisin Grünerløkka on yksi Oslon kalleimmista kaupunginosista. Tämä on johtanut siihen, että monet alkuperäiset asukkaat - erityisesti pienituloiset, maahanmuuttajataustaiset tai vanhemmat ihmiset – ovat joutuneet muuttamaan muualle. Myös monet taiteilijat, jotka aikoinaan toivat alueelle sen luovan hengen, eivät enää pysty asumaan siellä. On kuvaavaa, että alueella asuvan keskiluokkaisen mediaanivuosiansiot ovat 300 000 - 400 000 kruunua ja vuokralla asuminen yksiössä noin 11 500 kruunua kuussa. Myös lapsiperheet muodostavat Grünerløkkan väestöryhmistä melko pienen osan, sillä niitä on laskettu olevan noin 1/5 eli noin 21 %.
 | ||
Modernia ja vanhaa "myrbyenin" rakennuskantaa Grünerløkkassa Dælenenggatalla. (Kotiarkisto)
|
Gentrifikaatio tuo mukanaan infrastruktuurin parantamista, turvallisuutta ja palveluita, mutta myös sosiaalista eriytymistä. Grünerløkkassa tämä näkyy ristiriitana: alue on visuaalisesti valloittava, kulttuurisesti aktiivinen, mutta sen aitous ja moniäänisyys voi peittyä hallitsemattomaan taustahälyyn. Tässä mielessä paikallisilla asukas- ja kulttuuriyhdistyksillä on ollut tärkeä tehtävä erilaisten yhteisöjen tasapainoisen kehityksen kehittämisessä. Kansainvälisemmän toiminnan edustajana toimi aikaisemmin Løkka-Lykke, joka toimipiste oli Helgesens gatella. Katutaideyhdisty järjesti joka kesä yleisö- ja taiteilijatapaamisia sekä organisoi muraalien (seinämaalausten) julkaisemistilaisuuksia sekä muita katutaidetapahtumia. Vuosien varrella vierailijoina on ollut myös suomalaisia taiteilijoita.
Grünerløkka on katutaiteen värikäs näyttämö ja samalla elävä esimerkki kaupunkikehityksen vaikutuksista. Sen muraalit kertovat tarinoita, ottavat kantaa ja pitävät yllä tiettyä luovaa kapinahenkeä, joka teki alueesta aikoinaan houkuttelevan. Oslon oma työväenkirjailija Oskar Braaten (1881 - 1939) oli aitogrünerløkkalainen. Gentrifikaation myötä sen kasvojenpiirteet ovat muuttuneet, ja sen sielu jatkaa olemassaoloaan elävänä... On hengissä.
Ervard Munch (1863 - 1944) asui useita kertoja Grünerløkkassa, muun muassa lapsuudessaan Thorvard Meiers gatella ja Olaf Ryes plassilla sekä myöhemmin perheineen Schous plassilla.
 |
Grünerløkkan katuja (Thorvald Meyers gate ja Scheleppegrells gate). (Kotiarkisto)  |
CARL BERNER
Carl Berner on yksi Oslon tunnetuimmista kaupunginosista, joka sijaitsee kaupungin keskustasta pohjoiseen. Alue on saanut nimensä norjalaisesta liikemiehestä ja kaupunginvaltuutetusta Carl Berneristä, joka vaikutti 1800-luvulla.
Carl Berner on nykyään vilkas alue, jossa yhdistyvät sekä asuinalueet että kaupallinen toiminta. Alueella on hyvät yhteydet Oslon julkiseen liikenteeseen, ja se on tärkeä solmukohta metrolinjoille ja bussiyhteyksille. Kaupunkialueen läheisyydessä on myös useita puistoja ja vihreitä alueita, mutta se on ennen kaikkea tunnettu sen monista ravintoloista, kahviloista ja kaupoista.
Alueella on paljon kerrostaloja ja vanhempaa rakennuskantaa, mutta sen arkkitehtuuri on vaihtelevaa, ja siellä on myös uusia asuin- ja liiketiloja. Carl Berner on saanut suosiota erityisesti nuorten ja perheiden keskuudessa sen hyvän sijainnin ja kehittyvän infrastruktuurin ansiosta.
Grünerløkkassa on toimiva kaupungin julkinen liikenne. Ruterin hallinnoimilla liikennevälineillä kulkeminen on vaivatonta. Etenkin raitiovaunu- ja bussiyhteydet ovat tehokkaat ja monipuoliset. ovat linjat 11, 12, 15 ja 17; bussilinjoja on useita. Lisäksi kahdella lentokenttälinjalla (F1 ja F5) pääsee Københavngatan bussipysäkiltä Gardermoeniin. Alueella on jokunen metroasema, muun muassa Carl Bernerillä ja Lørenissä.
 |
| (Kotiarkisto) |
Vuodesta 1966 asti toimineelta metroasemalta (Carl Berners plass stajon) on linjayhteydet 4 (Vestli - Bergkrystallen - Vestli) ja 5 (Songsvann - Vestli - Songsvann). Metron sisääntuloaulassa on myös vaihtuva näyttelytila, jossa elokuulle 2025 saakka on Lasse Årikstadin (s. 1983 Kristiansandissa) tilataideteos Amaroidamalgnid gnod.
 |
Taidetta Carl
Berners plassin metroasemalla. Yksityiskohta Lasse Årikstadin Amaroidamalgnid
gnodista (2025). (Kotiarkisto) |
 |
| Ola Narrilta avautuva kesäinen näkymä Grünerløkkaan ja Sageneen. (Kotiarkisto) LØREN |
 |
| (Kotiarkisto) |
Løren puhkuu uutuuttaan, ja nuorena kaupunkialueena se on liitetty Grünerløkkaan. Se on taajaman asuinaluetta, jossa on uudempaa kerrostaloasutusta ja laitamilla pienomakotitaloja. Rakennuskanta ja kaupunkiarkkitehtuuri on hyvin modernia, ehkäpä kaupungin modernimpaa.
 |
| Peer Gynt-parken. (Kotiarkisto) |
Løreniin sijoittuu myös Oslon uuden teatterin (Oslo Nye) Kanonhallen-sivuhaara näyttämöineen ja sen yhteyteen on vuonna 2008 avattu Peer Gynt-patsaspuisto (Peer Gynt-parken), jossa näytelmän tapahtumat ja näytökset on esitetty eri puolilla maailmaa elävien kuvanveistäjien omintakeisia tulkintoja Peeristä, näytelmän muista henkilöistä ja tapahtumista. Mikäli olet tarinasta kiinnostunut, voit jonakin suotuisana kauniina päivänä piipahtaa paikan päällä. Løreniin pääsee helposti esimerkiksi Jernbarnettorgetilta Vestliin päin menevällä metrolinjalla numero 4. Puistoon on matkaa Lørenin metrolta kolmisen sataa metriä. Puisto sijaitsee Lørenspakenissa, ja sen pääsisäänkäynti on Lørenveienin ja Peter Møllers vein kulmassa.
 |
Knappestoperen
(Napinvalaja), mystinen Ibsenin Peer Gyntissä, 5. näytöksessä esiintyvä hahmo,
puolalaisen kuvanveistäjän Kamila Szejnochin tulkitsemana. (Kotiarkisto) |
Lørenin vieressä oleva Hasle edustaa myös vanhempaa asuintalokantaa. Esimerkiksi monet sen Einersveienin ja Grenseveinin kerrostaloista muistuttavat arkkitehtuuriltaan Helsingin Maunulan tai Tukholman Bromman 1940- ja 1950-lukujen aravia.
 |
| (Kotiarkisto) |
 |
(Kotiarkisto)  |
Pinta-ala ja kokonaisasukasluku Enemmän asukkasluvusta ks. kirjoittajan blogikirjoitus Grünerløkka - Oslon sykkivä sydän.
Oslon historiaa, ks. myös blogiartikkeli Kaupungin historiaa pätkittäin: Uudelleen perustamisesta unionin aikaan (1624 - 1814).
Kommentit