NORJAN KANSALLISPÄIVÄ 17.5.2025
Menneen viikon lauantaina 17. toukokuuta vietettiin Norjan kansallispäivää (17. mai) laskutavasta riippuen 198. kertaa. Päivä on saanut alkunsa maan perustuslain säätämisestä vuonna 1814. Valtiopäivät kookoontuivat Eidsvollin tilalla säätyjen kokouksena 10.4.1814 - 20.5.1814 välisenä aikana. Päivä mainittiin "perustuslakipäivänä" maan lehdistössä vuonna 1823, ja valtakunnallisena virallisena kansallispäivänä se järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1827. Stortinget (Suurkäräjät) järjesti ensimmäisen virallisen valtiollisen juhlapäivän toukokuun 17. päivänä 1837 ja laajemmin kansallisena juhlapäivänä sitä alettiin juhlia kuningas Karl Johanin kuoleman jälkeen vuonna 1844. Lain mukaan päivä on määritelty kansalliseksi juhlapäiväksi, samoin kuin 1. toukokuuta, vuonna 1947.
Päivä on erittäin tärkeä norjalaisille siksi, että vaikka maa itsenäistyi Ruotsin vallan alaisuudesta vasta vuonna 1905, vuosi 1814 merkitsi merkittävää virstanpylvästä maan yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa kehityksessä. Perustuslain julistamisen myötä valtiopäivät valitsivat yksimielisesti prinssi Christian Frederikin (1786 - 1848) itsenäisen Norjan hallitsijaksi. Napoleonin sotien jälkeinen hajaannus johti kuitenkin siihen, että kaksi viikkoa julistuksen jälkeen maa joutui sotaan uutta vallanottajaa Ruotsia vastaan; Norja myöntyi ja solmi valtiollisen pakkoavioliiton personaaliunionina, minkä seurauksena maan valtiaaksi tuli Ruotsin Kaarle XIII.
 |
| Kansaa Birgelundenissa 17. toukokuuta |
200 vuodessa toukokuun 17:stä on tullut norjalaisten tärkein vuotuinen kansallinen juhla. Se on valtakunnallinen vapaapäivä, johon osallistuu koko maa. Nykyään se on vahvasti perinteiden yltä kyllästämää, ja juhlinnan tarkoituksena on korostaa Norjaa modernina itsenäisenä oikeusvaltiona painottaen yhtenäisiä ja tasaperäisiä demokraattisia oikeuksia. Moninaisten ja yksilöllisten norjalaisten kansallispukujen (bunad) - mutta myös muiden kansojen kansallispukujen - käyttö on vakiinnuttanut päivän yhtenäisenä tunnuksena. Toisin kuin esimerkiksi Suomen itsenäisyyden muistelu 6. joulukuuta, 17. toukokuuta ei juhlisteta sotilasparaatein mutta maakunnittain lasten kulkuein, joissa torvisoittokunnat ja koululaiset marssivat yhdessä (barnetog).
 |
| Barnetog, eräs lasten kulkue toukokuussa 2025 |
Barnetogit eli lastenjuhlakulkueet ovat pääosallistujia päivän virallisessa tapahtumissa. Kulkueet koostuvat juhlapukuihin pukeutuneista kouluikäisistä lapsista ja soittokunnista. Oslossa pääkulkueen kärjessä marssii puolustusvoimien soittokunta. Norjan maakunnissa kulkueiden koko vaihtelee asukasluvun mukaan. Pienemmillä paikkakunnilla se on vain muutaman kymmenen osallistujan joukko, kun taas suurimmissa kunnissa, kuten Oslossa, osallistujamäärä kohoaa useisiin kymmeniin tuhansiin. Oslossa kulkueet kulkevat kaupungin läpi, ja kenties tärkein paikka on Kuninkaanlinna, jonka ohi kulkueet marssivat kuningasperheen tervehtiessä linnan parvekkeelta.
 |
Karl Johanilta kuninkaanlinnalle |
Kulkueeseen osallistuminen oli aikaisemmin pakollista, mutta nykyään vapaaehtoista. Myös oppilaiden vanhemmat osallistuvat opettajien ohella vastuunvalvojina kulkueisiin. Jotkin päiväkodit saattavat olla mukana kulkueissa. Joihinkin kulkueisiin osallistuu myös toisen asteen oppilaita, kunnan päättäjiä tai muita silmäätekeviä. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla järjestetään kansallispäivän kulkueiden lisäksi kansallisia tai kansanjuhlakulkueita, johon kuka tahansa voi osallistua.
Norjan kansallispäivää vietetään tavalla tai toisella ulkomailla. Suurin tapahtuma lienee Norjan merimieskirkon järjestämä Kööpenhaminassa, ja vuotuisesti siihen osallistuu useita tuhansia ihmisiä.
Norjan kansallispäivä poikkeaa suomalaisesta vapusta tai juhannuksesta siinä, että se todella on kansallinen ja kansaa yhdistävä juhla ihan itsessään ja vilpittömästi. Syödään ja juodaan, ehkä humallutaan - kuka lievempiä höpöjä nauttien. Se on myös uusien ylioppilaiden juhla vähän samaan tapaan kuin lakkiaiset Suomessa. Haalareihin pukeutuneet, kauniit ja energiset norjalaisnuoret kokoontuvat yhteen yön tunteina ja aamuun asti eikä kaikkia täälläkään miellyttäen.
 |
| Bunadiin eli norjalaiseen kansallispuun pukeutuneita ihmisiä |
 |
| Väkeä Stortorvella... |
 |
| ja Stortingsgatalla |
 |
| ...sekä Sofienbergparkenissa |
Kommentit