NIMELLÄ PILATTU? OSLOLAISIA PAIKANNIMIÄ

Teksti ja kuvat (paitsi jos toisin mainitaan): Miika T. Meijer
Julkaistu 13.5.2025 klo 14:00 

Miltei puoli vuotta kestäneen pitkän hiljaiselon jälkeen palaan päivittämään kotikaupunkiani käsittelevää blogia. Sen rinnalla päivitän myös Norjaa ja norjalaista kulttuuria käsitteleviä blogikirjoituksiani blogissani Norjaa pitkin poikin. Käsittelen kaupunkia tässä blogissa jo totuttuun tapaan teemoittain ja kaupunkiin liittyvin aihein sekä kaupunginosiin yksityiskohdissa tarkemmin keskittyen esittäen ja kuvaten eri ajankohtaisia tai muuten tärkeitä tapahtumia historiaa unohtamatta.

Liekö maailmassa kaupunkia, jolla ei olisi virallisten nimien lisäksi paikallisten asukkaiden antamia nimiä. Maimu Berezkinan mukaan "paikannimet ovat ehtymätön tiedonlähde moninaisista asioista". Tämä sama pätee varsin hyvin myös Oslossa ja Norjassa yleensä. Usein paikkojen tai rakennusten "arkipäiväisemmät" lempinimet kertovat muinoin eletystä, mikä ei enää sukupolviin, jos koskaan ole ollut asukkaiden yleisesti tiedossa. Oslon vanhassa kaupungissa Bjørvikan koillispuolella Ekebergille kiemurteleva Bestemorstien, "mummonpolku", on saanut nimensä tunnetun kelloseppä Johan Lien (1846 - 1942) tontin halki kulkeneesta kinttupolusta. Se oli Gulborg Lien kulkureitti, jota hän usein käytti ulkoillessa lastenlastensa kanssa. Taas Akersbakkella sijaitseva Kjærlighetsstien (Rakkaudenpolku) oli syrjäinen ja aidattu polku, joka sijaintinsa vuoksi houkutteli paikalle rakastavaisia salaisiin lemmenpuuhiin.

Oslossakin on harhaanjohtavia paikannimiä. Toki myös täältä löytyy tavallisia "mariankatuja" (Marie gate) yhtä hyvin kuin "heikinkatuja" (Håkon gate). Sen sijaan keskustassa sijaitseva, Fredensborgveienin ja Akersveinin leikkaava Dops gate ei liity huumeisiin tai päihteisiin, vaikka niin voisi olettaa. Käsite dop tarkoittaa slangissa kyllä injektioruiskua ja tänään mitä tahansa huume-lääkemömmöä. Kartalla lyhyenläntä kadunpaha muistuttaa jota kuinkin injektioruiskua, polkumaisesti Akersveienille vievä puoli ohutta injektiopiikkiä. Katu on kuitenkin saanut nimensä 1800-luvulla eläneestä seurakuntapiirin kappalaisesta Theodor August Dopista.

Dops gate

Pienkerrostaloasutusta Dops gaten, Fredensborgveienin ja Damstredetin kulmassa

Vaikka et olisi kreivi Myškin, tai muuten vain idiootti, saatat eksyä Adamstuessa nimenmukaiseen puistoon, Idioten parkeniin. Sen varrella toimi aikaisemmin vammaisten lasten hoitokoti (Anstalt for åndelig abnorme børn, "Henkisesti poikkeavien lasten laitos"), jonka vuoksi alueen asukkaat kutsuivat lapsia idiooteiksi. Nimi tunnetaan ainakin vuodesta 1929 alkaen.

Alue on nykyisin yleisessä virkistyskäyttössä, kesäisin sen urheilukentällä potkitaan jalkapalloa ja talvisin se on luistelukenttänä. Norjalaiset tykkäävät kokoontua sankoin joukoin yhteen, eikä puisto tee tässäkään poikkeusta seurueiden yhteisenä ajanviettopaikkana. Kesällä otetaan aurinkoa ja vietetään yhdessä piknikkiä, talvisin lasketaan mäkeä pulkalla.

Idioten sijaitsee Valleløkkassa, St. Hanshaugenin pohjoispuolella. Suoraan edessä kohoaa Holmenkollen hyppyrimäkineen

Kansanomaisia kaupungin alueiden tai osien nimiä on muitakin. Grünerløkkaa kutsutaan tavallisesti vain Løkkaksi, ikään kuin erotuksena muista løkka -loppuisista kaupunginosista tai kaupunkialueista (muun muassa Meierløkka, Rodeløkka tai Valleløkka). Sana løkka tarkoittaa yleensä aidattua aluetta tai avointa, rakentamatonta kaupunkialuetta. Katukielessä se tarkoittaa huonoa onnea, minkä vuoksi sitä on käytetty myös vanhan keskusvankilan Botsfengenselin lempinimenä. Oslon keskeinen pääkatu Karl Johans gate tunnetaan yksinkertaisesti Stripana; Katedralskole, katedraalikoulu - joka on nykyään lukio - Kattana.

Syksyinen Birgelunden Grünerløkkan kaupunginosassa

Jos nimi koostuu kahdesta osasta (etu- ja jälkiliite), säilyy Berezkinan mukaan kansanomaisissa paikannimissä vain toinen muoto. Etuliitteistä muoduostuneet kansanomaiset nimet ovat esimerkiksi Bulla (elokuvateatteri Boulevardteatret), Botsen (vanha Oslon keskusvankila Botsfengsel), Collo (elokuvateatteri Colosseum), Maja (kaupunginosa Majorstuen), Riksen (valtiollinen keskussairaala Rikshospitalet). Jälkiosansa säilyttäneitä paikannimiä voivat olla muun muassa Brygga (Aker Brygge), Elva (Akerselva), Haugen (St. Hanshaugen) ja Kollen (Holmenkollen). Erikoisina "murremuotoina" esiintyy myös sellaiset nimimuodot kuin Grønnern (Grünerløkka) ja Kabbern (Carl Berners plass).

Katta (Kadetralskole) Ullevålsveienillä

Damstredetillä sijaitseva Rabarbraslottet (Raparperilinna) on saanut nimensä talon rakennuttaneesta ruotsalaisesta puutarhuri Janssonista, jonka puutarhassa kasvoi raparperia. Rakennus on tullut tunnetuksi runoilija Henrik Wergelandin (1808 - 1845) asuintalona, jossa hän eli muutaman vuoden 1840-luvulla.

Rabarbraslottet. Kuva on vuodelta 2020. Kuva: Bair175 (Wikimedia Commons)

Kuvaavia ovat myös monet yhteiskunta-asemaan tai erityiseen aikaisempaan paikalla sijainneeseen rakennukseen tai paikan vanhaan nimeen liittyvät nimet. Tällaisia voivat olla muun muassa nykyinen Grønland torg (Grönlannin tori), jonka alkuperä ilmenee sen aikaisemmasta nimestä. Kvægtorvet (kansanomaisemmin Kutørje) tarkoittaa karjatoria, joka se muinoin oli. Jos satut poikkeamaan Stortingetin vieressä olevalla aukiolle, olet vanhan käymälän kohdalla. Aukio on nimeltään Dasslokket (suomeksi "wc-istuin"), siksi että paikalla oli joskus maanalainen käymälä. Majorstuenin Valkyrie plass on toiselta nimeltään Enkeplassen (lesken aukio), koska paikalla asui ennen varakkaita leskirouvia.

Grünerløkkan naapurikaupunginosassa Torshovissa on edelleen ulkomaihin viittavia korttelin nimiä, kuten Frankrike, Italia ja Tyskland. Selitys nimille voi olla se, että 1920-luvulla Ranskan ja Italian suurlähettiläät asuivat alueella ja alueen vihreät sisäpihat toivat mieleen Etelä-Euroopan. Toisen selityksen mukaan nimet tulisivat Frankrikegårdenista, joka sai nimensä ranskalaisista muurareista, ja rakennuksen valmistumisen jälkeen eteläpuolinen kortteli nimitetiin Italiaksi ja pohjoispuolinen Tysklandiksi (eli Saksaksi).

Jotkin nimistä ovat ironisia, vitsikkäitä, jopa halveksevia. Ringhusstubbenissa oleva Bamsestian on kerrottu saaneen nimensä siellä eläneestä Bamse-koirasta. Tårenissa on "tuulen viemän tie", Blåsbortveien, jonka nimi johtuu paikalla sijainneesta Blåsbortin torpasta. Nimi on vuodelta 1919. Jokin nimi on koettu paikan arvoa alentavana. Tällaisia oli muun Sagenessa ollut Promillevegen, jonka nimi muutettiin vuonna 2004 Tertittvegeniksi. Kaupeampana keskustasta Søndre Nordstrandissa vie nimensä perusteella matkaan niljakka tie, Slimeveien, sana slime tarkoittaa limaa. Alue oli aina 1960-luvulle asti vahvaa maatalousseutua lehmineen ja muine maatilakarjoineen. Vanha epävirallinen nimi Sankt Hanshaugenille oli Mærrahaugen. Sana tarkoittaa tamman kukkulaa, ja sen sanotaan tulleen siitä, että alueella oli aikoinaan hevosraatojen kivikkoinen hautausmaa.

LÄHTEET JA TEKSTISSÄ KÄYTETTYJÄ NETTILINKKEJÄ

Berezkina, Maimu
Research Gate: Uoffisielle stedsnavn i Oslo, University of Oslo (November 2007). Tarkistettu 12.5.2025
Jørstad, Atle
Nettevisen Nyheter: Kristian Kølles vei, Slimeveien og Blåsbortveien. Er din gate på den morsomme listen? (julkaistu 21.3.2008; tarkistettu 12.5.2025)
Aas, Oscar Melkeraaen
Vårt Oslo: Her er 12 av Oslos morsomste gatenavn (julkaistu 16.9.2023; tarkistettu 12.5.2025)
Tidemann, Erlend, Historien bak Oslos gatenavn (Dreyers forlag, Oslo 2021)
Wikipedia.no: Idioten
Lisäksi tekstiin on suoraan linkitetty hyperlinkkeinä eri nettiartikkeleita tai -lähteitä.