KAUPUNGINOSAT: OSLO SENTRUM (Oslo S, Bjørvika ja Vaterland)
Teksti ja kuvat (paitsi jos toisin on mainittu): Miika T. Meijer
KAUPUNKIKÄVELY 1
OSLO S JA BJØRVIKA
Espen Hauglid kirjoittaa, että pinta-alaltaan Oslon ydinkeskusta on etelän linnoitukselta (Akerhus festning) pohjoiseen Eventyrbroenille, Oslon keskusrautatieasemalta (Oslo S) kuninkaanlinnalle lännessä suunnilleen samankokoinen alue kuin Hyde Park Lontoossa tai Tiergarten Berliinissä.
Toisen määritelmän mukaan nykyinen ydinkeskusta rajoittuu päärautatieasemalta ja eteläiseltä satama-alueelta Aker Bryggeen, lännessä Ruseløkkan rajalle ja pohjoiseen Uranienborgiin sekä useiden tärkeiden katujen ja kulkuväylien rajaamalle alueelle aina päätyen itään eteläiseen Grønlandiin.
Oslo sentrum eroaa muista kaupunginosista (bydeler) tai paremminkin hallintopiireistä (delbydeler) siinä, että sillä on oma hallinnollinen status. Norjassa käytetään myös sanaa (bolig)strøk laajemmista (asuin)alueista. Sentrumin aluetta ei nimitetä muiden kaupunginosien lailla kaupunginosaksi tai piiriksi/hallintopiiriksi. Syy tähän on se, että kaupunginvaltuusto halusi itse päättää maanjaosta ja siihen liittyvistä erillisistä hallintotoimista. Tähän kaikkeen kuuluu myös muista kaupunginosista itsellinen sairaan- ja terveydenhoitopiiri. Oslon kunnan piirijako uudistettiin perusteellisesti vuonna 1988 ja vuoden 2004 piirijaossa määriteltiin nykyiset ydinkeskustan rajat.
1.1.2020 västönlaskennan mukaan Oslo sentrumin 1,8 km2 kokoisella alueelle asui 1 471 asukasta. Alueellisesti Oslo sentrum muistuttaa Helsingin Kluuvia siinä mielessä, että suurin osa sen rakennuksista on kaupallisia liiketiloja ja toimistoja tai julkisia ja hallinnollisia rakennuksia, ja asukasluvultaan se on kaupungin pienin. Lisäksi Helsingin ydinkeskustassa on Oslosta poiketen tärkeitä Helsingin yliopiston oppilaskunnan omistamia korkeakoulurakennuksia.
Luonnollisesti Oslo sentrumkin jakautuu muiden kaupunginosien/hallintopiirien tavoin useiksi omannimisiksi alueiksi. Kaupunginosan alueet ovat Vika, Kvadraturen sekä Bjørvika ja pohjoisempana Vaterland. Keskusta on jaettu vielä osa-alueiksi, jotka limittyvät osittain Grünerløkkan ja St. Hanshaugenin kanssa (Sentrum 2) sekä Frognerin kanssa (Sentrum 3).
OSLO S ja BJØRVIKA
Päärautatieasema lähialueineen kuuluu itse asiassa Vaterlandiin ja Bjørvika Sentrumin ja Gamla Oslon alueisiin. Vaterlandin asukasluku oli vuonna 2020 arviolta 10 000 ja kotitalouksia oli 5 000.
Tulemme pohjoisesta, käännymme länteen. Lähestymme Oslon keskusrautatieasemaa, Oslo S:ää. Juna pysähtyy, astumme ulos vaunusta. Taakse vasemmalle puolelle jäävät Bjørvikan modernit pilvenpiirtäjät, kun lähdemme kulkemaan ulospääsylle. Liuskaa tai liukuportaita pitkin ylös saavumme aulaan, joka kuhisee kansaa sinne-tänne kukakin minnekin liikkeessä, matkalla...
Kautta ihmisvilinän lähdemme kohti Jarnbanetorgetia ja tulemme pian asemarakennuksen pohjoispuoleisesta siivestä ulos. Vasemmalla Strandgatalla on Østbanehalle. Vastapäätä edessämme on kummankin puolin huippukalliita neljän-viidentähden hotelleja.
Aloitamme kaupunkikierroksen lähtemällä vasemmalle. Portaat alas ja kohtaamme Tiikerin (Tiger). Kuvanveistäjä Elena Engelsenin suunnittelema pronssipeto on turistien suosima kuvauskohde ja varsinkin lasten mieleen.
Ohitamme Østbanehallenin, joka oli aina vuoteen 1980 asti itäinen päärautatieasema. Vuoteen 2012 asti paikalla toimi kauppakeskus, nykyään se on muutettu hotelliksi (Nordic Choice Hotels), jonka alakerrassa on moderni kahvila - ravintolakeskus.
ØstbanehallenØstbanehallenin kulmassa Strandgata 8:ssa
on Bjørn Melbye Gulliksenin Monument till Osvald-gruppa (2015), joka on
muistomerkki Kolmannen valtakunnan miehistysaikana (1941 - 1945) Norjan
vastarintaliikkeen sotilaille. Muistomerkissä on natseja vastaan taistelleiden Osvald-ryhmän sotilaiden nimet.
Edessämme
avautuvalla aukiolla olevan teoksen nimi on Solen og jorden (Aurinko
ja maa). Se on suihkulähde, jonka keskellä kohoaa pyöreä kivipaasi, jonka
pallon päällä seisoo pronssinen mies- ja naishahmo. Veistos on vuonna 1932
järjestetyn kilpailun voittaneen Ørnulf Basin (1907 - 1974; Hauglid erehtyy
taiteilijan kuolinvuodesta, sillä hän sanoo sen olleeen 1976)
Jernbanetorgetille tekemä ja se sijoitettiin Christian Frederiks plassille.
Syksyllä 2020 patsaspariskunta käännettiin uuteen suuntaan katsomaan meren yli vuonolle pois päin rautatieasemalta. Mies/nainen saivat päähänsä Walter Runerbergin veljestään veistämän Helsingin Esplanadin puistoon pystytetyn patsaan lailla piikkiesteet, jotta lokit ja pulut eivät laskeutuisi paskomaan niille. Suihkulähde oli tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön kesällä 2021, mutta seuraavana vuonna se oli kaikkien muiden kaupungin lähteiden lailla poissa käytöstä kaupungin säännöstellessä vedenkäytöä. Nyt kesällä 2024 allas on ollut kuiva ja vedetön.
Sitten jatkamme jonkin matkaa vasemmalle vanhan asemarakennuksen seinän sivustaa myöden valjut leveät portaat ylös. Olemme rautatieaseman eteläsiivessä ja edessämme on Per Inge Bjørlon Alexis (1998), merkillinen mielikuvituseläin, "mursu" paisukaiskärsineen. Teräksinen olio on yksi kuudesta yhteensä yli 7 000 kg painavasta kokonaisuudesta, joka on Flygtoget-junaraiteen vieressä. Loput viisi massiivisempaa patsasta löytyy Gardermoen lähtö- ja tuloaulasta.
Kuljemme etelään satamaan päin, vasemmalle puolelle jää Thon Hotel Opera. Vastapäätä Dronning Eufemias gaten varrella on kesällä 2020 käyttöön otettu Deichman Bjørvika, Oslon pääkirjasto. Kirjaston sivusisäänkäynnit ovat Dronning Eufemias gaten ja Operagatan puolella. Osoitteessa Anne-Cath Vestlys Plass 1 sijaitseva kirjasto nimettiin vuonna 2021 maailman parhaaksi yleiseksi kirjastoksi. Aukioloajat: ma - pe klo 8 - 22, la - su 10 - 18.
Kirjaston pääsisäänkäynnin edessä on amerikkalaisen Martin Puryearin graniittinen veistos Dyret fra Iddefjorden. Nimensä teos on saanut kivimateriaalista, joka on tuotu Haldenin lähistöltä Iddefjorden (Iddenvuono) kivilouhimosta, samasta paikasta kuin Gustav Vigelandin veistospuiston kiviaines.
Vastapäisellä rannalla ovat saunalautat (KOK Oslo Sauna; Oslo Bastuforening), niiden takana Langkaian makasiinirakennus sekä matkustajalaivasatama.
Pääkirjaston vieressä Operagatan varrella on Oslon toistakymmentä vuotta vanha uusi oopperatalo (Operaen) osoitteessa Kirsten Flagstads plass 1. Se on seuraava kohteemme.
Rakennuksen avajaiset olivat vuonna 2008. Rakennuksessa toimii Den Norske Opera & Ballett. Talon katolla sijaitseva taideteos, Carraran marmoria, Tak og fasader på Oparaen (Oopperan katot ja fasadit) ovat taiteilijoiden Kristian Blystadin, Kalle Gruden ja Jorunn Sannesin sekä Astrid Løvaasin ja Kirsten Waglen käsialaa.
Tak og fasader på Oparaen (kuvat yllä ja alla)
Oopperan katollaLahdella kelluu yksinäinen nainen, tai idea naiseudesta (tai ehkä jostain muusta), teräksestä ja lasista luotu teos, Monica Bonvicinin She Lies, valmistumis- ja julkistamisvuosi 2010. Myrskyt ja odottamattomat sääilmiöt se kestää?
Oopperan aula on auki ma - pe klo 12 - 17, la klo 11 - 16 ja su klo 12 - 16.
Juan Herreroksen suunnittelema Munch-museo avattiin vuonna 2020. Museo perustettiin täydentämään vanhaa Munch-museota Tøyenissä Storgatan ja Lybekkergatan kulmassa. Taiteilijan mittava elämäntyö lukuisine maalauksineen, grafiikkatöineen ja veistoksineen on koottu Oslossa kahteen museoon, Munch-museon lisäksi Vikassa sijaitsevaan Kansallismuseoon (Nasjonalmuseet). Museon osoite on Edvard Munchs Plass 1 ja se on auki su - ti klo 10 - 18 ja ke - la 10 - 21. Museoon on vapaa sisäänpääsy keskiviikkoisin klo 18 - 21. Rakennuksen kattokerroksessa on Sky-baari.
Munch-museon rannassa on tumma pronssiveistos Moren i enga (Äiti niityllä). Tekijä on englantilainen kuvanveistäjä Tracey Emins. Teos on yhdeksän metrin korkuinen ja se tematisoi äitiyttä. Taiteilijan mukaan veistos henkii jotain Munchin henkisyydestä tarjoten eräänlaisen symbolisen suojan paikalle, joka edustaa maailmankuulun norjalaisen taiteilijan elämäntyötä.
Patsaan ympärille on istutettu yli 50 lajia Oslon säähän ja rannikkomaisemaan soveltuvia niittykukkia. Kasvillisuus houkuttelee pölyttäviä hyönteisiä ja maaperään on kaivettu mehiläisille tarkoitettuja hiekkataskuja niiden paikalle asettumisen helpottamiseksi. Niityn maaperä on suojattu Oslonvuonon omalla juovikkaalla kalkkikivellä ja se on reunustettu Akerselvan jokisoralla.
Niityn on suunnitellut maisema-arkkitehdit J. & L. Gibbons Eminsin visioiman maisemaidean pohjalta. Taideteos on osa Oslon kunnan taidekokoelmia.
Bjørvikassa on jonkin verran asutusta, mutta enimmäkseen alue koostuu liiketiloista ja ravintoloista. Samalla se on eittämättä Oslon moderneinta rakennusaluetta. Uudet pilvenpiirtäjät ja muut modernit rakennukset sijoittuvat Operagatan, Dronning Eufemians gaten, Trelastgatan, Øste Tangentin ja Kong Håkon 5s:n sekä niiden sivukatujen varsille.
VATERLAND
Päätämme kierroksemme Vaterlandin puolelle. Ennen kuin palaamme rautatieaseman alueelle kuljemme Grønlandin suuntaan Nylandsveinin siltaa pitkin. Silta kaareutuu junakiskojen yli ja päättyy Gallerian nurkalle. Väylän vasemmalla puolella erottuvat kaupungin yhdet korkeimmat rakennukset Platza (Radison Blu) ja Posten (pääposti).
Oslo Galleri rakennettiin aikoinaan ostoskeskukseksi, mutta sen toimintaidea ei koskaan toteutunut kunnolla. Nykyään paikassa on joitakin liikkeitä, toimistoja ja kaupungin bussiterminaali. Bussikeskuksesta lähtevät ja sinne saapuvat niin maan sisäisen liikenteen kuin ulkomaidenkin päivittäiset bussivuorot. Osoite: Schweigaards gate 6.
Kaupungin ydinkeskustassa on neljä kauppakeskusta. Sekä linja-autoasemalta että rautatieasemalta kahteen niistä, Oslo Cityyn ja Byporteniin pääsee suoraan joko ylikulkusillan tai sisätilojen kautta. Ostoskeskus Arkaden sijoittuu puolestaan aivan aseman viereen Karl Johan gaten, Dronnings gatan, Biskops Gunnerus gaten ja Skippergatan väliin. Neljäs kauppakeskus, Gunerius on Storagatan ja Stenergatan varrella.
Vuonna 1990 toimintansa aloittanut Oslon musiikkiareena Spectrum on Sonja Henies plass 2:ssa. Ohitamme sen matkalla takaisin rautatieasemalle.
Radison Blu Plaza
Asema-aukio
Vaterlandin kaupunkialueet ovat
- Youngstorgetin ympäristö
- Hausmannin ympäristö
- Fjerdingen
- Oslo S
- Grønland.
Kommentit